ONNEKSI tässä on kyse juhannusvihtan teosta..Sillä kun toisiamme lätkimme pienet harmit kaikkosivat höyrynä ilmaan.

Kosto elää ja on suloista:näinhän kuuluu vanha kansanviisaus.

En nyt parempaa kuvaa keksinyt tähän haasteeseen.Tällä mennään...

Vaan mukava on muistella lämpöistä kesää nyt kun halla on piirrellyt kuvionsa yön aikana maisemaan.

Isännän tekemät vastat/vihtat ovat aitan naulassa tallessa. Niillä on mukava taas lätkiä kaverin selkää ja nauttia kuumasta löylystä ja odotella uutta kevättä.

Tässä vielä muistelen tuota vihta/vasta sanaa.Kakarana siellä pohojanmaalla**naapurin lasten kanssa kun tuli riita eikä muuta keksitty:huusimme me omalta puolelta Vastapa. Naapurin kakrut toiselta puolelta Vihtapa.

Sana tuli sen mukaan mistä vanhempamme olivat kotoisi.

Oi niitä aikoja...